Amatöörimäinen joutilaisuus vai ei-rakastajamainen ei-joutilaisuus

Antiikin kreikkalaisten ja toisaalta protestanttisen etiikan suhde työhön käy esiin tarkastelemalla sitä, mitä ne pitävät arvokkaina. Kreikkalaisille tärkeää oli joutilaisuus (skhole, josta myös koulu-sana tulee) ja siitä otettiin negaatio, ei-joutilaisuus (askhole), kuvaamaan arvostamatonta olemisen muotoa. Missä siis joutilaisuus on merkitsevän tekemisen aikaa ihmiselle, itsensä kehittämisen aikaa! Mutta protestanttisessa etiikassa taasen työ on ensisijainen (työn-antaja ja työn-tekijä, työ siis itseisarvona), ja siitä ottamalla negaatio, saadaan se vähemmän arvostettu tila, työtön.

Tällä logiikalla on mielenkiintoista pohtia ammattilaisuuttakin. Sana amatööri on saanut suomen kielessä jotenkin negatiivisen sävyn. Sana on kuitenkin johdettu latinan teonsanasta amator, rakastaa. Eli amatööri on rakastaja. Ja jos mietitään suomenkielistä sanaa harrastaja, niin harras-sana on sukua mm. muinaisnorjan sanalle harthr, kova, luja, taipumaton. ”Luja rakastaja” voisikin olla hyvin kuvaava nimittäjä hakkerietiikan mukaan toimivalle toimijalle! Mutta onko ammattilainen työssään sitten ei-rakastaja? Voiko ammattiinsa suhtautua rakastavasti?

Mainokset

4 kommenttia

  1. inkA said,

    syyskuu 21, 2008 klo 9:50 am

    siistii että oot tehnyt tällaista blogii. en lue blogei mut tänne saatan eksyy uudestikki! varsinaisesti etsin liikenne-sanan alkuperää. mut joo, siistii.

  2. amatoori said,

    syyskuu 22, 2008 klo 6:40 am

    Meitä on kaksi kirjoittajaa, Tuukka ja minä. Etymologia ja sanojen ihmettely on todellakin siistiä! Liikennehän tulee liike-sanasta intuitiivisesti ihmeteltynä. Liikkeen alkuperää en tunne, mutta suomen kielessä on hieno sana, joka nykyisellään on ehkä aivan toinen luonteeltaan, kuin mitä sana sinänsä ilmaisee, mikä on liikeyritys. Pyrkimys, yritys liikkeeseen!

    • ulkomaanpelle said,

      elokuu 24, 2009 klo 3:49 pm

      Terve, lisäänpä omat kiitokseni tähän perään. Aivan loistava blogi, joka todellakin saa tällaisen ulkosuomalaisen ajattelemaan omaa kieltä, kulttuuria, arvoja ja ajatusmaailmaa. Erityistä iloa tuovat sanalliset oivallukset, jotka parhaimmillaan auttavat ymmärtämään kansallisten kulttuurien eroja ja satunnaisia yhteentörmäyksiä.

      • amatoori said,

        joulukuu 1, 2011 klo 9:22 pm

        Kiitoksia näin myöhässä! Oikein mukava kuulla.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: