Ajo jatkuu…

Sanan ongelma ja onginta yhteys askarruttaa yhä, varsinkin kun ’ajamiseen’ ja ’ihmettelimiseen’ perustuvaa etymologista tutkailua ei oteta riittävän vakaavasti. Reaktio tähän lähestymistapaan Wikisanakirjassa oli positiivinen mutta samalla sitä kutsuttiin ”etymologissemanttiseksi” arvailuksi. Siis toisin sanoen sanojen ihmetteliminen ja innostunut ajaminen on ihan mielenkiintoista, mutta se ei voi yltää tieteellisen varmuuden tasolle. Mutta edelleenkin, mihin mieli voi kiintyä selityksessä joka väittää ongelmaa tilanteeksi joka pitää ratkaista? (kuten Wikisanakirja väittää) Eikö tämä ole itsestään selvää tietoa jota ei tarvitse ’tietää’. Se opitaan intuitiivisesti, eikä siihen tarvita ajattelua tai kuten tiede asian ilmaisee, kognitiivisia kykyjä. Tiede ja tietäminen asettuvat tässä kysymyksessä ajattelemattomuuden puolelle puolustaessaan varmuutta.

Se että tällä foorumilla pyritään ajamaan sanoja ja niiden merkityksiä ei tarkoita sitä, että ne olisivat subjektiivisia mielenilmauksia vaan sanojen merkityksistä pyritään löytämään yli-yksilöllisiä ilmiöitä ja jotain joka kuvaa meidän elämän tapaa tai tavattomuutta. Esim. onkimiseen ja ongelmiin liittyvä viisaus on katoamassa suomalaisesta kulttuurista ja teknologia että tiede ovat syrjäyttämässä elämää ja kokemusta, ja siten myös sanojen merkityksen ja tiedon rikkautta.

Onkimisen ja ongelmien yhteys on huomattu muuallakin ja ihmettelyyn ja ajoon perustuva tutkiminen on siis havaittu toisaallakin. Suomen kielen etymologinen sanakirja vuodelta 1955 esittää sanan ongelma osalta ks. onki. (ongelmaa ei siis selitetä erillisenä, vaan se on osa sanan onki selitystä)(osat I-II, sivu 431) Tässä on tunnustettu sekä sanojen konnotatiivinen (sisältö) että denominatiivinen (viitaus) suhde. …ongitella ’urkkia’ ; tähän yhteyteen mahdollisesti kuuluu myös ongelma ’arvoitus, arvoituksellinen puhe, kompa’, … ongitez ’onkimasaalis’. Tätä ongelmaa olisi mahdollista ajaa pidemmällekin, mutta todistetuksi on tullut ainakin sanan ’ongelma’ köyhdytetty sisältö. Ken haluaa pidemmälle ajaa tämän sanan merkityksellisyyttä ja sisältö, kaikki ovat tervetulleita! Se että tämä lähestysmistapa ei tarjoa samaa lohtua kuin tietävä tai tieteellinen maailmankuva ei ole tekosyy vähätellä tämän lähestymistavan voimallisuutta, vaikka varmoja kirjattuja todisteita ei olisi välittömästi saatavilla.

Suomen sanojen alkuperä etymologinen sanakirja : 2 : L-P (1995) kirjoittaa seuraavaa ongelmasta:

ongelma … sanan alkuperä on epäselvä. Ongelma voisi olla johtamalla tehty uudissana sanasta onki, jonka johdoksella onkia samoin kuin tämän edelleenjohdoksella ongitella on paikoin murt. merkitys ’urkkia, udella’, jälkimmäisellä lisäksi itämurt. myös ’ärsytellä, piikitellä, letkautella’. -Vrt. myös ongerus (Gan 1787 >>Oppineitten ongeruxet>>).

Toisen käsityksen mukaan tähän yhteyteen kuuluisi Kalevalassa esiintyvä ongelmo, ?, ongelma jonka merkityksenä on pidetty toisaalta ’haaraa’ (>>Oksa koivun onkelmosta>>), toisaalta sen on arveltu tarkoittavan sananlaskua tms. (>>Näitä saatuja sanoja, Opituita ongelmoita>>). (Olisiko viimein mainittu lähtökohtana merkitykselle ’arvoitus’, jota tavataan mm. 1870-1880 -lukujen kirjallisuudessa?) Sanan on ajateltu ehkä ainakin osittain kuuluvan yhteen onkalo, ongertaa ’kaivertaa’ sanojen kanssa. Tähän voisi viitata myös Vaalan yksinäinen murretieto ongelma ’ontto kohta (esim. puussa)’.

———

Miten voisimme ajaa tai ajatella näitä tiedon ja kulttuurin jälkiä jotka koskevat ongelmia ja onkimista? Kuinka ne voivat liittyä elämänkokemuksiin ja niiden ongelmallisuuteen? Kalevalevassa on varmasti paljon tietoa joka liittyy ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen ja niihin elämäntavan kerroksiin joita Kalevala kuvaa. Tässä sanakirjan analyysissa ei kuitenkaan ajeta tai ajatelle, että miksi ongelmo liittyisi millään tapaa ongelmiin tai niiden ratkaisemiseen. Tokihan se voisi liittyä mutta se edellyttäisi uutta ajoa ja pelkän viittaussuhteen arvaaminen ei tällä erää riitä vakuuttamaan, että ongelmo olisi valovoimaisempi ongelman alkuperänä kuin onkiminen. Toisaalta onkalo ja onkalossa piilossa oleva ongelma vastaa hyvin ongelmien luonnetta ja niiden piilevyyttä. Mahdollisesti ongelmia on ymmärrätty eri alueille eri tavoin. Sekä onkalo että ongelma (onginnan tuotos) kuvaavat ongelmien ilmentymistä sekä piilevyyttä. Sen vuoksi ongelman ajattelu ja ajamis tapa on saattanu olla sama vaikka se on tuotu ilmi joko onkimalla tai onkalosta kaivertamalla. Ajon ja ajattelun paikka tässäkin.

Mainokset